Lauluissa naisten ja nuorukaisten
puhtoinen kilpensä on ikuinen
Huulilla kertomus maanmiehien
arpensa saanut hän on taistellen

Seisten tehkää kunniaa
ja nimeänsä laulakaa
kun mies kantaa kruunuaan
valtakunta harteillaan

Kuiskaukset kymmenten kuolevien
kuulee hän joukosta ruumiiden
Tarjoaa siunauksen maanpäällisen
punnittavaksi vie jumalien

Kai aavistaa että tunnit vaan
myös loppumaan käy aikanaan
Siis kerran sen, kai viimeisen
käy nousemaan hän satulaan

Jumalatkin tietävät sen
olen elänyt mukaan kunnian sääntöjen
Mitään päätöstä muuttaisi en
mitään katua ei voi airut oikeuden

Piru periköön päivän sen
kun kaadun nuolista vihollisten
Olen näyttänyt teille tien
sitä jatkakaa kun minä enää pysty en

Peskää veri kasvoiltaan
ruumis kotiin kantakaa
teoistansa kertokaa
ja kiveen nimi hakatkaa